Lokari

Auttaisiko Nato meitä?

 

Ukrainan ja Krimin kriisi on vilkastuttanut Nato-keskustelua maassamme. Nato-juna tosin meni meiltä jo ainakin toistaiseksi. Eihän kriisitilanteessa ole viisasta ryhtyä havittelemaan puolustusliittoon, vaikka sen tarve näyttäytyy nyt aivan toisessa valossa kuin ennen. Lisäksi on otettava huomioon, että suurin osa kansasta vastustaa edelleen jäsenyyttä.

 

Silti lienee syytä keskustella aiheesta tulevia aikoja silmällä pitäen. Nato-jäsenyydestä on esitetty suuntaan ja toiseen perusteluja, jotka eivät aina kestä loogista testiä. Eräs tällainen on väite, että tosipaikan tullen Natosta ei olisi hyötyä, sillä se ei tulisi apuun, vaikka olisimme jäsen. Tämä tuntuu perusteettomalta ensinnäkin siitä syystä, että yhteenkään Naton jäsenmaahan ei ole tähän mennessä hyökätty. Jäsenyys siis tuntuisi toimivan jopa ennalta ehkäisevänä, jolloin apuun tuloa ei edes jouduttaisi testaamaan käytännössä.

 

Vielä vahvempi tämän väitteen kyseenalaistava tieto on se, että Venäjä näyttää uskovan Naton jäsenilleen antamaan sotilaalliseen turvaan. Miksi se muutoin vastustaisi määrätietoisesti Suomen ja muiden lähivaltioiden jäsenyyttä? Luottaisin tässä asiassa enemmän Venäjän sotilasasiantuntijoiden arvioon kuin suomalaisten Naton vastustajien spekulaatioihin.

 

Keskustelussa mahdollisesta Nato-jäsenyydestämme olisikin syytä pysytellä viileässä tilanneanalyysissa, ja jättää tunneperäiset perustelut syrjään ­ – niin vaikeaa kuin se onkin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Ei Nato auttaisi Suomea.

Eikä Suomen kannata uhitella Venäjälle, sillä Suomen ja Venäjän välinen naapuruussopimus (4. artikloineen) on edelleen voimassa.
Neljäs artikla estää Suomen Nato-jäsenyyden.

Ks.
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1992...

Suomen olisi syksyllä 1994 EU:n vaatimuksesta, jäsenyysehtona, pitänyt irtisanoa naapuruussopimus, joka oli allekirjoitettu 20.1.1992 ja ratifioitu 11. päivästä heinäkuuta 1992 alkaen 10 vuodeksi.

Sopimusta ei ole purettu, joten Suomi on pettänyt niin Venäjää kuin EU:takin.

Lue lisää tietoa
http://www.promerit.net/2014/03/yyan-jatko-naapuru...

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Tuossa 4. artiklassa on se ironinen piirre, että se korostaa YK:n peruskirjan ja ETYK:n asiakirjojen merkitystä. Ongelma on se, että yksipuolisella Krimin miehittämisellä Venäjä rikkoi niin YK:n peruskirjaa kuin myös ETYK:n periaatteita vastaan.

https://www.unric.org/fi/perustietoa-yksta/13

YK:n peruskirja korostaa valtioiden välisten kiistojen ratkaisemista rauhanomaisesti turvautumatta väkivaltaan tai väkivallan uhkaan. Sen 1. ja 2. toinen artikla määrittelevät YK:n perusperiaatteet ja ne kannattaa lukea läpi huolella. YK:n peruskirjan luku VI keskittyy valtioiden välisten riitojen rauhanomaiseen ratkaisemiseen. Esimerkiksi 33. artikla ensimmäinen osa sanoo näin:

"33 artikla

1. Jokaisessa riidassa, jonka jatkuminen on omiaan vaarantamaan kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämistä, on asianosaisten ensi sijassa pyrittävä ratkaisuun käyttämällä neuvotteluja, tutkimusmenettelyä, välitystä, sovintomenettelyä, välitysoikeudellista tai tuomioistuinmenettelyä, alueellisten elinten tai sopimusten apua taikka muita rauhanomaisia keinoja oman valintansa mukaan. "

Miksi Venäjä ei turvautunut noihin vaihtoehtoihin ennen voimankäyttöä?

ETYK:n perusperiaatteet ovat toinen keskeinen sopimusjärjestelmä, jota vastaan Venäjä on rikkonut:

http://en.wikipedia.org/wiki/Helsinki_Accords

ETYK:n perusperiaatteiden mukaan siihen sitoutuneet valtiot sitoutuvat olemaan käyttämättä voimaa tai sen uhkaa keskinäisten riitojen ratkaisemisessa, kunniottavat voimassaolevia valtakuntien rajoja, kunnioittavat valtioiden alueellista koskemattomuutta, valtioiden välisten riitojen rauhanomaista ratkaisemista ja sekaantumattomuutta muiden jäsenmaiden sisäisiin asioihin.

Tämän lisäksi Venäjä on rikkonut kaikkia niitä sopimuksia, joissa se on sitoutunut kunniottamaan Ukrainan alueellista koskemattomuutta. Näitä ovat Alma-Atan protokolla 1991, Budapestin muistio 1994 ja Venäjän ja Ukrainan väliset sopimukset Sevastopolista ja Mustanmeren laivastosta vuodelta 1997 kun Venäjä alkoi ottamaan Ukrainan laivaston aluksia haltuunsa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Alma-Ata_Protocol
http://en.wikipedia.org/wiki/Budapest_Memorandum_o...
http://en.wikipedia.org/wiki/Partition_Treaty_on_t...

Tämän kaiken perusteella voidaan perustellusti sanoa, että kansainvälisen lain näkökulmasta katsottuna Krimin miehitys oli suurempi kansainvälisen lain rikkomus kuin Irakin sota vuonna 2003. Krimin miehityksessä suurvalta pisti omat lyhyen aikavälin tavoitteensa kaiken muun edelle ja omalla toiminnallaan on romuttamassa niin YK:n kuin myös ETYK:n arvovaltaa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Viittaatko naapuruussopimuksen tähän kohtaan:

"Sopimuspuolet eivät käytä eivätkä salli aluettaan käytettävän aseelliseen hyökkäykseen toista sopimuspuolta vastaan."

Eihän Nato-jäsenyys tarkoita hyökkäyssopimusta vaan puolustussopimusta. Jos Venäjä hyökkää ensin, se on rikkonut ko. sopimusta, eikä se siinä tapauksessa sido Suomea.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Jos minulta kysyt, niin viittaan naapuruussopimuksessa mainittuihin YK:n peruskirjaan, joka mainitaan 5 kertaa ja ETYK:n asiakirjoihin, jotka mainitaan 8 kertaa. Nämä asiakirjat ovat tuon sopimuksen perusta ja tämä sopimus on uskottava niin kauan kuin kummatkin sopimusosapuolet kunnioittavat YK:n peruskirjaa ja ETYK:n periaatteita.

Ongelma on se, että Venäjä rikkoi noita sopimuksia vastaan kun se miehitti ja liitti Krimin itseensä. Tämän seurauksena Venäjä ei ole luotettava sopimuskumppani, koska sen sanoihin ei voi luottaa.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #6

Suomen ja Venäjän sopimuksen yhteudessä on turhaa kirjoitella Ukrainen ja Krimin tapauksessa YK:n peruskirjasta.

Mitenkä mahtaa olla Venäjän allekirjoitukset NL:n kaaduttua YK:n peruskirjassa ja ETYK:ssä?

Suomen ja Venäjän naapuruussopimus ei niitä korvaa.
Suomen ja Venäjän naapuruussopimus ei liity mitenkään Ukrainan ja Krimin tilanteeseen, paitsi silloin, kun Suomesta tulee näiden johdosta Suomen tahdosta riippumatta taistelutanner.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #7

Tuossa olet kyllä väärässä. Krimin suhteen on nähty, että Venäjä ei kunnioita YK:n peruskirjan eikä ETYK:n periaatteita. Venäjä on sitoutunut noudattamaan niitä, sillä se on YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen ja se on myös ETYJ:n jäsen. Se peri nuo asiat Neuvostoliitolta ja se otti myös päävastuun Neuvostoliiton veloista esim. Suomelle.

Suomen ja Venäjän välinen naapuruussopimus on reliikki, jota Venäjä kunnioittaa vain siksi, että sopimuksen kunnioittaminen palvelee sen etua. Jos sopimuksen kunnioittaminen ei palvelisi sen etua, niin se olisi valmiina rikkomaan tekemiään sopimuksia kuten Krimin tapauksessa on nähty.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #8

Suomen ja Venäjän sopimus ei ole reliikki, vaan edelleen voimassa oleva, josta Venäjä pitää kiinni siksi, että Nato ei toimi Suomen kautta Venäjää vastaan.

Sopimusta ei ole tehty Neuvostoliiton kanssa, vaan Venäjän kanssa. Tällä sopimuksella Venäjä haluaa turvata Suomen ja Venäjän välisen rajansa hyökkäykseltä.

Vaikka YK ja ETYK naapuruussopimuksessa mainitaan, maininnat eivät tässä Suomea koskevassa sopimuksessa koske millään tavalla Venäjän suhteita Ukrainaan tai Krimiin.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #9

Se ei olisi reliikki jos Putinin Venäjä käyttäytyisi kunnolla. Venäjä on omalla piittaamattomalla suhtautumisellaan kansainvälisiin sopimuksiin tehnyt tästä sopimuksesta reliikin.

Venäjän toimet ovat vetäneet YK:n peruskirjan ja ETYK:n periaatteet lokaan. Suomen ulkopolitiikka perustuu näihin sopimuksiin, omaan haluumme noudattaa sopimuksia ja olettaa, että myös muut noudattavat tekemiään sopimuksia. Venäjä ei ollut halukas viemään Krimin tilannetta YK:n tai ETYK:n käsiteltäväksi vaan se lähetti omat joukkonsa miehittämään ja liittämään Krimin itseensä.

Koko II maailmansodan jälkeinen turvallisuusarkkitehtuuri Euroopassa perustuu noihin sopimuksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että järjestelmän tulisi pystyä estämään valtioita käyttäytymästä samalla tavalla kuin tietyt valtiot käyttäytyivät 30-luvulla. Venäjä omavaltaisella käyttäytymisellään on ollut pääsyyllinen Krimin kriisin syntymisessä ja samalla se on menettänyt kansainvälisen yhteisön luottamuksen. Nykyään vain hölmö luottaisi Putinin Venäjään.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #10

Putinin toiminta ei tee Suomen ja Venäjän naapuruussopimuksesta reliikkiä.
Ei ko. naapuruussopimusta voi kumota reliikki-väitteellä.

Petri Luosto! Haluatko kaivaa verta suomalaisten omasta nenästä?

Venäjä pitää kiinni Suomea koskevasta velvoitteesta.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #12

Tuollainen sopimus edellyttää molemminpuolista luottamusta ja kunnioitusta kansainvälisiä pelisääntöjä kohtaan. Putinin toiminta Krimillä on tehokkaasti tuhonnut luottamusta Venäjää kohtaan. Venäjän karhu ei ole nykyään yhteistyökykyinen vaan saaliinhaluinen peto.

Jorma Jaakkola! Oletko valmiina antamaan Venäjälle vapaat kädet toimia kansainvälisistä sopimuksista huolimatta?

Venäjän on todella vaikea pitää kiinni niin Krimistä kuin myös kansainvälisestä luotettavuudestaan.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Millä lailla 4. artikla estäisi Suomen Natoon liittymisen? Puolustusliittoon.

Artiklalla, ja koko sopimuksella, ei ole mitään merkitystä, jos Suomeen hyökkääjä on Venäjä. Ja mikä muu valtio voisi olla hyökkääjä? Sellaista ei ole näkyvissä vaikka katsoo kuinka pitkälle horisonttiin.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Eikä sopimuksen teksti kiellä Suomeakaan hyökkäämästä Venäjälle.

Jonkin ulkovallan hyökäämisen Suomen kautta Venäjälle se kieltää.
Siis Venäjä ei salli, että Suomi toimii Naton sillanpääasemana.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Nato on puolustusliitto. Emme antaisi Naton käyttää aluettamme sillanpääasemana hyökkäykseen. Nato-jäsenyydestämme olisi Venäjälle haittaa vain, jos se suunnittelisi sotilaallisia toimia Suomea vastaan.

Tässä keskustelussa on se ongelma, että osa meitä epäilee Venäjän hyviä aikomuksia, osa Naton/USAn. Viitteitä asian laidasta saa kuuntelemalla kummankin suurvaltaosapuolen puheita.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Ensimmäinen lauseesi on täysin järjetön Jorma Jaakkola.

Onko Nato hyökkäämässä Suomen kautta Venäjälle!?!

Neuvostoliitto painotti aikoinaan, että se ei jää odottamaan Suomen kautta tapahtuvaa hyökkäystä omalle rajalleen. Tämä on täysin ymmärrettävää. Mutta Suomi ei anna sellaisen hyökkäyksen tapahtua, jos Venäjä pitää maastamme näppinsä erossa.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

"Väga suur erinevus on selles, et Ukraina ei ole NATO liige ja tal ei ole võimalik saada nii suurt turvalisuse garantiid, nagu on NATO liikmetel."

Eli: Hyvin suuri ero on siinä, että Ukraina ei ole Naton jäsen ja sen ei ole mahdollista saada niin suuria turvatakuita kuin Naton jäsenillä.

Näin Yhdysvaltain Viron lähettiläs Jeffrey D. Levine eilen Ukrainan kriisiä koskevassa haastattelussa. Ei koske Suomea... : D

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset