Himasen ja Castellsin leuhkat eväät

 

Professori
Manuel Castells hyökkää voimakkaasti suomalaisia vastaan puolustaessaan
kirjoittajakumppaniaan Pekka Himasta (HS 8.11.). Kirjoittajien yhteinen teos
Kestävän kasvun malli on todellakin saanut kovaa kritiikkiä niin medialta kuin
tutkijoiltakin, mutta tuskin Himasta on ”yritetty tappaa”, kuten
Castells hehkuttaa Helsingin Sanomien haastattelussa.

 

Castellsin
perustelut ovat varsin tyhjiä. Hän kuittaa arvostelun kateudeksi Himasen
menestystä kohtaan. Mikä tahansa kritiikki voidaan leimata kateudeksi, mitä on
mahdoton todentaa. Castells on itse asiassa jäävi, sillä puolustaessaan
Himasta, hän puolustaa samalla heidän ja muiden kirjoittajien yhteistä
raporttia.

 

Puolustaminen
on sinänsä oikeutettua, mutta olisi hyvä pysyä asiassa. Castells vetoaa siihen, että
englantilainen tiedekustantamo Oxford University Press on ottanut teoksen
julkaistavakseen. Kustantajat hyväksyvät kuuluisien kirjoittajien tekstejä
kiinnittämättä liiemmälti huomiota niiden laatuun. Pääasia on, että kauppa käy.
Voi myös sanoa, että kovalla hinnalla pääministerille myyty raportti on jo
julkaistu tai julkaistaan muualla. Missä on kirjoittajien etiikka?

 

Itse
raportin sisällöstä professori ei puhu mitään, vaan kuuluttaa vain Himasen
mainetta maailmalla. Himanen on julkaissut aikoinaan teoksen
”Hakkerietiikka”, mitä alan nuoriso lukee edelleen. Castellsin nuoret
opiskelijat ovat hyvin vaikuttuneita, kun hän kertoo tuntevansa Pekka Himasen.
Mitä tämä todistaa Himasen tieteellisistä ansioista? Ei mitään.

 

Castellsia,
vanhaa marxilaista, ihmetyttää suomalaisten kiristynyt suhtautuminen
maahanmuuttoon ja eurooppalaiseen yhteisvastuuseen – Suomi on menettämässä
hyvän maineensa maailmalla. Tämäkin on isku vyön alle. Kaikki olisi ilmeisesti
maassa hyvin, jos olisimme ottaneet avosylin vastaan kirjoittajien hengentuotteen,
jonka eräs suomalainen professori leimaa pamfletiksi.

 

Castells
näyttää olevan huono häviäjä. Hän luulee, että Suomessa saadaan kevyttä tavaraa
myydyksi tieteellisenä innovaationa arvovaltaisen huutosakin voimalla. Meille ei
kuitenkaan riitä, että tunnetut henkilöt ovat kirjoittaneet raportin. Auktoriteettiuskoon
suomessa ei sorruta, vaan katsotaan ”mitä reppu sisältää”. Nyt sieltä
ei löydy kuin Mikko Alatalon sanoin ”leuhkat eväät”.

 

Lokari
Sitoutumaton Turku

Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu