*

Lokari

Himasen ja Castellsin leuhkat eväät

 

Professori Manuel Castells hyökkää voimakkaasti suomalaisia vastaan puolustaessaan kirjoittajakumppaniaan Pekka Himasta (HS 8.11.). Kirjoittajien yhteinen teos Kestävän kasvun malli on todellakin saanut kovaa kritiikkiä niin medialta kuin tutkijoiltakin, mutta tuskin Himasta on "yritetty tappaa", kuten Castells hehkuttaa Helsingin Sanomien haastattelussa.

 

Castellsin perustelut ovat varsin tyhjiä. Hän kuittaa arvostelun kateudeksi Himasen menestystä kohtaan. Mikä tahansa kritiikki voidaan leimata kateudeksi, mitä on mahdoton todentaa. Castells on itse asiassa jäävi, sillä puolustaessaan Himasta, hän puolustaa samalla heidän ja muiden kirjoittajien yhteistä raporttia.

 

Puolustaminen on sinänsä oikeutettua, mutta olisi hyvä pysyä asiassa. Castells vetoaa siihen, että englantilainen tiedekustantamo Oxford University Press on ottanut teoksen julkaistavakseen. Kustantajat hyväksyvät kuuluisien kirjoittajien tekstejä kiinnittämättä liiemmälti huomiota niiden laatuun. Pääasia on, että kauppa käy. Voi myös sanoa, että kovalla hinnalla pääministerille myyty raportti on jo julkaistu tai julkaistaan muualla. Missä on kirjoittajien etiikka?

 

Itse raportin sisällöstä professori ei puhu mitään, vaan kuuluttaa vain Himasen mainetta maailmalla. Himanen on julkaissut aikoinaan teoksen "Hakkerietiikka", mitä alan nuoriso lukee edelleen. Castellsin nuoret opiskelijat ovat hyvin vaikuttuneita, kun hän kertoo tuntevansa Pekka Himasen. Mitä tämä todistaa Himasen tieteellisistä ansioista? Ei mitään.

 

Castellsia, vanhaa marxilaista, ihmetyttää suomalaisten kiristynyt suhtautuminen maahanmuuttoon ja eurooppalaiseen yhteisvastuuseen - Suomi on menettämässä hyvän maineensa maailmalla. Tämäkin on isku vyön alle. Kaikki olisi ilmeisesti maassa hyvin, jos olisimme ottaneet avosylin vastaan kirjoittajien hengentuotteen, jonka eräs suomalainen professori leimaa pamfletiksi.

 

Castells näyttää olevan huono häviäjä. Hän luulee, että Suomessa saadaan kevyttä tavaraa myydyksi tieteellisenä innovaationa arvovaltaisen huutosakin voimalla. Meille ei kuitenkaan riitä, että tunnetut henkilöt ovat kirjoittaneet raportin. Auktoriteettiuskoon suomessa ei sorruta, vaan katsotaan "mitä reppu sisältää". Nyt sieltä ei löydy kuin Mikko Alatalon sanoin "leuhkat eväät".

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Castellsilla on ongelma maailmassa, jos ”informationaalinen kehitys” ei enää mene maailmalla kaupaksi. Himasen loppuraportissa tämä alkuedellytys esitetään kirjan lopussa johtopäätöksenä: ”Siirtymä teollisesta hyvinvointivaltiosta informaatioajan hyvinvoinnin yhteiskuntaan” (Castells & Himanen 2013, 321). Jos tällainen siirtymä ei ole Euroopassa enää ajankohtainen ajatus, koko raportilta on pohja pois.

Esimerkiksi Isossa-Britanniassa, jossa Himasen raportti kehutaan julkaistavan, julkistettiin maaliskuussa 2013, siis tänä vuonna, arvovaltainen parlamentin raportti ”Rebalancing the British Economy”. Tässä ”rebalancing”, uudelleen tasapainottaminen tms., tarkoittaa nimenomaan valmistavan teollisuuden vahvistamista.

Brittien raportin (esipuhe) mukaan Iso-Britannia on edelleen vahva teollisuusmaa, mutta yhä useammat katsovat, että maan talouden painopiste on siirtynyt liiaksi pois valmistavasta teollisuudesta. Valmistavan teollisuuden asemaa on vahvistettava, ja he tarkoittavat nimenomaan aineellisia tuotteita:

“Yet, despite these strengths, there is a growing concern that the UK economy’s centre of gravity has shifted too far away from industry and we need to think seriously about what a twenty-first century industrial strategy will look like.” (xvi)

“For its remarkable capacity to drive productivity growth through innovation; its ability to boost exports that reduce the trade deficit; and its ability to produce sustainable growth, it is increasingly accepted that a rebalanced economy means a greater role for Britain’s manufacturing sector. “

(Tristram Hunt MP 2013, in Rebalancing the British Economy, Edited by Tristram Hunt , xviii)
http://www.civitas.org.uk/pdf/RebalancingtheEconom...)

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Siirtymä teollisesta hyvinvointivaltiosta informaatioajan hyvinvoinnin yhteiskuntaan” (Castells & Himanen 2013, 321). Jos tällainen siirtymä ei ole Euroopassa enää ajankohtainen ajatus, koko raportilta on pohja pois."

Mielenkiintoinen ajatus. Luultavasti tulevaisuus on edelleen teollisen ja informaatioperusteisen talouden sekoitus. Emme voi hankkia hyvinvointia pelkän informaation, tietämyksen ja viisauden pohjalta.

Eräs perustavaa laatua oleva heikkous Himasen ja kumppaneiden teoriassa on puutteellinen ihmiskäsitys. Miten ihmiset muutetaan arvokkaiksi ja merkityksellisyyttä kokeviksi olioiksi, kun he nykyisin ovat mitä raadollisimpia - joitakin poikkeuksia lukuunottamatta?

Yksilö voi muuttaa itseään henkisen kehityksen tiellä (uskonto, meditaatio, taide, jne), mutta miten saadaan koko sakki mukaan tähän? Tarvitaanko uusi valistusprojekti, joka kohdistuu ihmisiin tarhaiästä alkaen? Tällaista on kokeiltu Neuvostoliitossa (uusi neuvostoihminen), Kiinassa ja muissa diktatuureissa. Jäljet pelottavat.

Tähän problematiikkaan eivät Himanen ja co syvenny. Muutos vain tulee kuin taikurin hatusta.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

"Luultavasti tulevaisuus on edelleen teollisen ja informaatioperusteisen talouden sekoitus. Emme voi hankkia hyvinvointia pelkän informaation, tietämyksen ja viisauden pohjalta."

Niinpä, koska kukaan ei elä pelkästä hengestä. Ja kaikista ammateista ensimmäinen on maanviljelijän ammatti.

Luulen, että valistusfilosofiam tapaiset projektit eivät auttaisi yhtään, kun alkuperäinen valistuskin sai osakseen varsin kovan ryöpyn, joka pyrki kumoamaan uskon ihmisen hyvyyteen ja edistykseen.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Lisäisin vielä, että Castells entisenä marxilaisena saattaa tuntea vetoa ihmisen kehittämiskokeiluihin, joita Neuvostoliitossa harrastettiin - ja Himanen oppipoikana perässä. Neuvostoihmisen sijaan pitäisi nyt saada aikaan "arvokkuutta kokeva hyvinvointikansalainen".

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Castellsilla lienee pohjana marxilainen ajatus siitä, että aineellinen perusrakenne ja tuotantovoimien teknologinen kehitys määräävät yhteiskunnallisesta ylärakenteesta ja (hyvinvointi)valtiosta/yhteiskunnasta. Tekijöiden mukaan nyt tässä ajassa tuotantovoimien kehitys siirtyy valmistavasta teollisuudesta informaation prosessointiin. Tällöin valtio ja hyvinvointi järjestäytyvät tämän takia väistämättä jollakin tavalla uudelleen. Tähän väistämättömään uudelleenjärjestäytymisen sisältöön ja muotoon voi kuitenkin vaikuttaa, ja raportin laatijat pyrkivät vaikuttamaan siihen siinä tarkoituksessa, että ”informationaalinen kehitys” kulkisi samaan suuntaan inhimillisen kehityksen kanssa.

- Arvokas ajatus omilla ehdoillaan, mutta jos koko käsitys tuotantovoiminen murroksesta ”informationaalinen kehityksestä” on esitetyssä totalistisessa muodossaan harhainen, rakennelma on vailla perusteita ja liikevoimaa.

2013 britit haluavat reindustrialisaatiota, valmistavan teollisuuden jälleenrakennusta, ja saksalaiset ovat aina pitäneet kiinni siitä, että Saksa säilyy teollisuusmaana - ”Deutschland muss Industrieland bleiben” on CDU:n lause mutta myös sosiaalidemokraattien ohjelmaa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Mitenhän se menisi, jos vetäisi liki 400 sivua törkyä ja kirjottaisi vaikka "ylimielisistä ja kielitaidottomista ranskalaisista", joilla ei pysy talous kunnossa, työ on vierasta, mutta patonki ja viini maistuvat. Sitten julkaistaan tekele ranskaksi (ranskalaisten varoilla) ja sitten vastaisi vastalausemyrskyyn, jotta olettepa te (ranskalaiset) vieläpä barbaarimaisia öykkäreitäkin.

Suomessa tämä onnistuu. :D

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Erinomainen kiteytys Castellsin esiintymisestä julkisessa sanassa tämä (Pihlannon) Pekan analyysi.

Luulen, että Castellsin arroganssissa oli eräille muillekin espanjalaisperäisille filosofeille, kuten José Ortega y Gassetille ja George Santayanalle, ominaista aristokraattisuutta, joka johti sitten ihmetykseen, kun protestanttiset suomalaiset eivät hyväksykään ihan kaikkea...

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kiitos! Hyvä selitys - aristokratiaa tosiaan, joka ei vaivaudu keksimään aitoja perusteluja.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Kiitos Pekka,

pureuduit hyvin arvokkaan elämän ytimeen - "hyväkään tarkoitus ei pyhitä keinoja".

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1538...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset