Lokari

Britannia poimii rusinat EU-pullasta – miksi emme me?

 

Helsingin Sanomien (15.7.) mukaan Bri­tan­nia ir­ti­sa­nou­tuu 133:sta si­sä- ja oi­keus­asioi­den alaan kuu­lu­vas­ta EU-sää­dök­ses­tä. Niis­tä tär­keim­piin, noin 35 sää­dök­seen, Bri­tan­nia tosin ai­koo liit­tyä he­ti ta­kai­sin.

Tällaista rusinoiden poimimista pullasta voi näköjään harjoittaa euron ulkopuolella oleva suuri EU-maa. Suomelta ei taitaisi sama onnistua jo maan pienuuden takia. Toisaalta nykyinen hallitus ja hallitsevat mielipiteenmuodostajat eivät varmasti uskaltaisi ja haluaisi samaa ajatellakaan. Siitähän joutuisi huonoon huutoon EU-pöydissä.

Suomen tavoitteenahan on edelleen mennä kaikkiin niihin pöytiin, joissa päätöksiä tehdään. Oman edun tavoittelu Britannian tapaan merkitsisi edustajiemme syrjintää ja syrjäyttämistä – niinhän päättäjämme pelkäävät. Pitää toimia solidaarisesti, vaikka se tulisi kuinka hintoihinsa.

EU-maat ovat kuitenkin niin erilaisia, että saman säännöksen soveltaminen kautta EU:n merkitsee monesti sitä, että se on joillekin haitallinen. Otetaanpa esimerkki. Kun Eesti sai unionin jäsenyyden, pelättiin viinarallia maittemme rajalla. Se myöskin toteutui, ja siitä aiheutui monenlaista sosiaalista haittaa ja taloudellisia menetyksiä Alkolle sekä samalla valtiontaloudelle. Olisi ollut viisasta ja kohtuullista hakea poikkeusta alkoholin rajoittamattomaan tuontiin rajan yli.

Etelämpänä Euroopassa on luonnollista ja normaalia noutaa naapurimaasta pakettiautolla koko vuoden viinilasti. Mutta viini onkin siellä ruoka- ja nautiskelujuoma. Meillä sen sijaan juodaan viinaa tositarkoituksella eli paljon kerralla. Se on huumausaine, jolla moni pyrkii saamaan tajun kankaalle.

Kansojen erilaiset tavat vaatisivat erilaisia säännöksiä. Suomalaisia ei ole saatu muutetuksi punaviinin maistelijoiksi yrityksistä huolimatta. Liian monen on kaadettava kurkkuunsa olutta ja viinaa kaksin käsin. Muitakin esimerkkejä meille vahingollisista säännöksistä varmasti löytyy.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Mike Amory

Ne rusinat on jo syöty pullasta. Nyt on pitkosta jäljellä enää muutema siivu, ja sen pullankin parasta ennen päiväys on mennyt umpeen jo aikoja sitten.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Joo, mutta sitä pullaa vaan syödään edelleen.

Toni Selkälä

Britannian toiminta on mahdollista, koska se on neuvotellut Lissabonin sopimukseen itselleen tällaisen oikeutuksen. Samanlaisia rajoituksia on voimassa myös Tanskan, Irlannin ja Puolan osalta (noin ulkomuistista). Kyse ei varsinaisesti ole rusinoiden poimimisesta pullasta vaan jättäytymisestä päätöksenteon ulkopuolelle. Toisin sanoen Iso-Britannia ei saa osallistua äänestyksiin asioista päätettäessä ja mikäli se myöhemmin haluaa liittyä osaksi näin sovittuja kokonaisuuksia sitä sitoo muiden neuvottelema ja päättämä ratkaisu.

Voidaakseen saavuttaa vastaavan aseman kuin Iso-Britannia, Suomen tulisi seuraavaksi käytävissä perustamissopimusta koskevissa neuvotteluissa esittää tällainen vaatimus. Koska tällaiset neuvottelut käydään lienee kaikille melkomoinen mysteeri, joten sen tapahtumista ei nyt kannata ehkä hengitystään pidätellen odotella. Paremman väylän vaikuttamiselle ja "kansalliselle edulle" tarjoaa siten tällä hetkellä se kivisempi tie, jossa luopumalla toisesta ostetaan toista. Suomen tulee tunnistaa kansallisesti tärkeät etunsa, asettaa pelimerkit laudalle niiden kohdalle ja suostua muiden vaatimuksiin kansallisesti vähemmän tärkeiden kysymysten osalta.

Ongelmana tällaisessa politiikassa toki on se, ettei Suomessa (sen paremmin toki kuin muuallakaan) vallitse yhteisymmärrystä siitä, mitkä ovat tällaisia tärkeitä kansallisia etuja ja miten pitkälle meneviin myönnytyksiin olemme valmiita toisaalla saadaksemme niitä. Kansallista keskustelua EU-politiikasta tuntuu vallitsevan takertuminen niihin kuuluisiin lillukanvarsiin samalla kun aidosti merkitykselliset päätökset unionitasolla jäävät vähälle huomiolle. Ensi askel parempaa unionipolitiikkaan lieneekin tiedon lisääminen itse unionin toiminnasta, tuon tiedon pohjalta käytävä kansallisesti merkityksellinen keskustelu ja keskustelun perusteella syntyvät kansallisesti tärkeänä pidettävät painotukset.

Pentti Juhani Järvinen

Suomi taisi tehdä aivan alkuun EU:n suhteissaan sen pikku virheen, että se arvioi, tai ainakin toivoi, että yhteisö kehittyy painavammaksi kuin mitä se nykyään on - poliittisesti. Eli jopa EU:n ns. puolustusyhteistyön ehkä laskettiin jotenkin korvaavan Naton, mikä nyt oli tyhmä virhe. Ja muuten virhe, josta muutkin, kuten Saksa ja Ranska yhä maksavat. Lähes kaikki EU:n suuret asekehittelyt muuttuivat kalliiksi skandaaleiksi. Eikä sillä alun perinkään ollut mitään todellista strategista pohjaa, syvyyttä.

Eli nyt sitä istutaan tuossa "suuren EU:n" pöydässä ja maksetaan hiukan ekstraa aiemmista illuusioista. Ja vastuulliset sen kun syyttävät mm. lehdistöä siitä, ettei se esitä kysymyksiä tai kirjoita itse asioista. Aiemmin sitä ei haluttu. Muttei tuota "Ison" Britanniankaan käytöstä kannata pitää esimerkkinä. Itse asiassa se seuraa vanhaa ansainnan, ellei suoran merirosvouden, ikiomaa perinnettään. Eli se on tarjonnut mm. USA:n pankeille Lontoon Cityn - vapauksineen - nykyisen pankkirosvouksen linnakkeeksi.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Eli nyt sitä istutaan tuossa "suuren EU:n" pöydässä ja maksetaan hiukan ekstraa aiemmista illuusioista."

Saattaa tuo "hiukan ekstraa" osoittautua vähän isommaksikin, jos nykyiset vastuumme laukeavat. "Veli on tukisitoumus annettaessa, veljenpoika maksettaessa" - vanhaa sanontaa hiukan modernisoidakseni.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kiitokset asiantuntevasta kommentista!

Harri Lahtinen

Kaikki maat maailmassa (varsinkin suurvallat) ovat kansallismielisiä ja ajavat omia etujaan kuten esim.Englanti se on aivan normaalia ja luonnollista, mutta kuin Suomessa joku on kansllismielinen ja haluaisi että ajaisimme etujamme paremmin niin hänet haukutaan heti äärioikeistolaiseksi natsiksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset