Lokari

Euroaluetta hallitaan pelottelulla

 

Euroalue ei ole enää niinkään tulevaisuudenuskoisten valtioiden vapaa yhteisö, vaan kriisi on tehnyt siitä pakkoliiton, jota pidetään koossa pelolla ja jopa uhkailuilla. Komissaari Olli Rehn on käynyt Suomessa pelottelemassa kansalaisia suunnattomalla katastrofilla, joka seuraa jos emme tee kuten euroeliitti katsoo viisaaksi. Poikkeavat näkemykset ovat populismia.



Esimerkiksi Kreikan romahdus ja ero euroalueesta olisi eräs tällainen katastrofi. Tosin monet puolueettomat asiantuntijat arvioivat, että velkojat ovat jo varautuneet Kreikan tappioihin riittävästi, joten sen ero euroalueesta ei olisi katastrofi muille kuin maalle itselleen. Pelotteluun osallistuvat eräät maamme hallituksen ministerit ja muut ylimitoitetun
euro-optimismin vallassa olevat. Pelolla hallitsevat myös markkinavoimat. Niiden ei tosin tarvitse käydä pelottelemassa kansalaisia, vaan edellä mainitut tahot tekevät sen heidän puolestaan.  

 

 

Kauhun tasapainoteoria on johtanut poliitikkojen ja EU-virkamiesten lamaantumiseen. Kriisin torjunta on ollut vaisua ja tarpeelliset toimenpiteet on suoritettu aina liian myöhään. Rakenne-uudistuksia on vaikea saada aikaan, koska markkinat puolustavat reviiriään kiivaasti euromyönteisten tahojen vahvalla tuella.

 

Euroalueen todellisen tilan julkista arviointia ei EU:n sisäpiirissä uskalleta – eikä tarvitsekaan – tosissaan tehdä, sillä vaihtoehtoja on vain yksi. Euroalueen säilyttäminen muuttumattomana on arvo sinänsä, eikä tukipakettilinjalta haluta, eikä uskalleta poiketa. Pienetkin varaukset tuen ehdoissa koetaan kauhun tasapinon horjuttamisena ja markkinoiden ärsyttämisenä. Tavoitteena on koko ajan lisääntyvä yhteisvastuu veloista.

 

Puhtaasti taloudellisesti arvioiden täytyy kuitenkin jossakin olla raja, jonka jälkeen kriisimaiden ja kriisipankkien tukeen uhratut sadat miljardit eurot lopulta ylittävät euroalueen koossa pitämisestä syntyvät hyödyt ja joidenkin euroalueen jäsenten poistumisesta
aiheutuvat tappiot. Eurouskoisten kannattaman katastrofiteorian mukaan kuitenkin yhdenkin jäsenmaan eroamisen kustannukset koetaan niin suunnattomiksi, että mitkään veronmaksajien uhraukset sen torjumiseksi eivät ole liian suuria.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Pelottelu-, uhittelu- ja kuritusvallan keskittäminen nimenomaan Komissiolle taitaa olla se kaikkein pahin. Olli Rehn luennoidessaan 5.10. Palacessa kehui (jos kykenen oikein muistamaan) kuinka komissio pani 800 miljoonan sakon uhalla Belgian ojennukseen ja kertoi muitakin vastaavia urotekoja. Vaikka ne olisivat sillä kertaa olleetkin hyviä tekoja, niin mihin muuhun tätä valtaa voidaan tulevaisuudessa käyttää. Ei tämä tällainen ole demokratiaa.

Komisiolla on myös yksinomainen lakien aloitevalta.

Nyt Komissio estää Outokumman ja Thyssenin kaupan. Suomen valtio (Solidium), Kela ja ties kymmenet tuhannet henkilöt luottivat Outokumman järjestelyn läpimenoon. Tästä Komission teosta saattaa levitä mittava vihan aalto EU:ta kohtaan. Onko EU:n kilpailuoikeus (keskittymisen valvonta ja esim. palveluiden kilpailuttaminen Suomessa) kaikilta osin kohdallaan?

Ja kukas siellä komissiossa onkaan varapuheenjohtajana? Olli Rehn. Lakejako hän mekaanisesti soveltaa. Suomen valtion (meidän / Solidiumin) sijoitus Outokumpuun oli pitkästi yli 300 miljoonaa euroa.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Euroaluetta tosiaan hallitaan pelottelulla.
On ollut mielenkiintoista - jos kohta vähemmän mieltäylentävää- seurata komission, parlamentin, Suomen hallituksen ja kansanedustajien argumentointia samoin kuin median tiedottamista -ja tiedottamatta jättämistä.

Voisi sanoa, että käytössä on ollut uskonnollinen katsanto, jossa papisto (federalistiministerit ja alempi papisto) uhkailee helvetillä.

Helvetti (euroalueen hajoaminen) uhkaa tottelemattomia (= ne, jotka eivät halua liittovaltiota ja yhteisvelkoja) ja uskovia yhtä lailla mutta pelastus (liittovaltio) odottaa tien päässä kunhan vain kylliksi uhraamme (tukipaketit, itsenäisyys ymv)jumalalle (korporaatiot ja liittovaltio, joilla ei paljon eroa olekaan).

Kaikki tämä on tehty huolella välttäen puhumasta asioista niiden oikeilla nimillä ja keskustelematta syy-seuraus -yhteyksistä sekä vaihtoehdoista.

=====

Juhani,

sinulla oli todella mielenkiintoisia juttuja siinä Paistaa se päivä risukasaankin - vai paistaako? -kirjassa. Kiitos niistä.

Jaakko Anttila

Komissio vastaa jäsenvaltioiden ministeriöitä ja keskusvirastoja.

Jäsenvaltioiden pysyvien EU-lähettiläiden (diplomaattien) muodostama valmisteleva komitea (Committee of Permanent Representatives) Coreper valitsee kaikki EU:n asialistalle tulevat asiat.

Sen jälkeen komissio järjestää asiasta julkisen kuulemisen, jossa kuullaan kaikkia asianomaisen alan toimijoita ja kansalaisyhteiskuntaa.

Sen jälkeen komissio valmistelee jäsenvaltioiden hallituksia edustavan Coreper-komitean ehdottaman lainsäädäntöehdotuksen täsmälleen samalla tavalla, jolla jäsenvaltioden ministeriöt valmistelevat lainsäädäntöehdotuksen jäsenvaltioissa.

Sen jälkeen komissio antaa lainsäädäntöehdotuksen ylemmälle kamarille, jäsenvaltioiden hallituksia edustavalle EU:n neuvostolle ja alemmalle kamarille, EU:n kansalaisia edustavalle Euroopan parlamentille, jotka ovat yhteisen lainsäädäntövallan käyttäjiä.

Komission aloiteoikeus on teoreettinen edellä mainitusta syystä. Komission yksiomainen aloiteoikeus on historiaa, koska jo Maastrichtin sopimus (1992) antoi aloiteoikeuden myös Euroopan parlamentille, ja koska Euroopan parlamentin aloiteoikeutta laajennettiin Lissabonin sopimuksella vuonna 2009.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset