Lokari

Ei Impivaara taida hullumpi vaihtoehto olla

Alexander Stubb on kysellyt europolitiikassa kanssaan eri mieltä olevilta, haluavatko
nämä palata Impivaaraan. Impivaara on melko epäonnistunut metafora kuvaamaan
eurokriittistä politiikkaa, ja se kääntyy helposti käyttäjäänsä vastaan.

 Heti voidaan kysyä, ovatko Ruotsi ja Englanti impivaaralaisia. Jos ovat, niin talouden
impivaaralaisuus ei olekaan ollut huono valinta. Impivaaraan muuttaneet Jukolan
veljekset luottivat itseensä ja loivat kukoistavan talouden takaiskuista (saunan
palaminen ja härkien maksaminen) huolimatta. Haluaako Stubb ja kumppanit meidät
suureen yhteisöön epäitsenäisenä jäsenenä, jonka keskeinen ”etuoikeus” on
maksaa muiden velkoja?

Jos halutaan valita vertauskuvat kansalliskirjallisuutemme sijasta maamme
historiasta, talouden impivaaralaisuuden vastakohtana voisi pitää Ruotsin ja
Venäjän vallan aikoja. Ainakin liittovaltiovaihtoehto on aika lähellä näitä
historiallisia vastineitaan. Vaikka Euroopan liittovaltiossa Suomella olisi
muodollisesti tasa-arvoinen asema muiden osavaltioiden kanssa, pienen maan
osana olisi alistua isompien päätöksiin, ja maksumiehen rooli – toisin kuin ”Impivaarassa”.

 EU:n liittovaltion tapaukseen verrattuna Venäjän vallan aikana Suomi sai sentään käyttää
oma markkaa...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Hyvä kirjoitus eurokriisin ytimeen. Impivaara on erittäin varteenotettava vaihtoehto totaaliepäonnistuneen eurokokeilun jälkeen. Tosin sekin tehtiin kansalaisilta lupaa kysymättä, joten eipä ihme, että puihin män.

Olli Pusa

On varsin kummallista, että Suomen menestystarina heitetään romukoppaan ylimielisillä heitoilla.

Suomi on reilussa sadassa vuodessa noussut euroopan köyhästä periferiasta yhdeksi maailman vauraimmista maista. Eikä tuo tie ole ollut helppo. Matkalla on ollut itsenäistyminen ja sisällissota, agressiivisen suurvaltanaapurin hyökkäys ja raskas sota, valtavat sotakorvaukset ja pakolaisten uudelleeen asuttaminen, elämä agressiivisen kommunistinaapurin varjossa siitä aiheutuneine rajoituksineen, valtava lama ym. Silti valtio on kohtuullisesti elänyt tulojensa mukaan ja velka eurooppalaisittan vähäistä.

Ja silti Suomi on kehittynyt taloudellisesti. Suomessa on tutkimusten mukaan toimiva valtio, koulutustaso on korkea, korruptio suhteellisen vähäistä, verot maksetaan ja lakeja noudatetaan. Suomen kehityksen rinnalla moni eurooppalainekin maa on ollut surkea räpeltäjä.

Minua on usein ihmetyttänyt, mitä erityistä opetettavaa menestyksekkään valtion rakentamisessa noilla mailla on Suomelle. Ettei tässä olisi kyse samanlaisesta alemmuudentunteesta, kuin edesmennyt suomalainen taitelija, joka kävi opiskelemassa Pariisissa. Hänen mukaansa "Pariisi oli todella hieno kaupunki, koska siellä katupojatkin puhuivat ranskaa".

kati sinenmaa

Ensimmäinen kirjoitus, johon olen laittanut täysin harkitusti Suosittelen, kaikille.

Ilpo Nuorula

Me ollaan alemmuuden tuntoisia hiukan hitaita kakkapyllyjä.
Meillä on päättäjät, jotka ansaitsemme, ja tulevaisuus.
Fiksummat EUsta ensin lähtee.
Meille jää se mitä kuuluukin, mustapekka kouraan ( aivan ! ! ).

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Meille jää se mitä kuuluukin, mustapekka kouraan ( aivan ! ! )."

Minusta tuntuu, että moni suomalainen on minun ohellani "huono häviäjä". Haluaisimme päättäjiemme lyövän korttimme niin, ettei mustapekka jää meidän kouraamme.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset