Lokari

Presidentti Niinistöllä Koivisto-strategia?

 

Presidentti Sauli Niinistön toiminnassa presidenttinä näyttää olevan samoja piirteitä kuin presidentti Mauno Koivistolla aikoinaan. Tämä oli havaittavissa jo Niinistön vaalikampanjassa, ja linja näyttää jatkuvan presidenttinä.

Koiviston tapaan Niinistö pystyy antamaan vaikutelman politiikan ulkopuolisuudestaan: kumpikaan heistä ei ole tyypillinen poliitikko. Tavallinen poliitikko ei ole kriittinen suhteessa omaan puolueeseensa. Koivisto kuitenkin arvosteli voimakkaasti omaa puoluettaan. Muun muassa hän kuvasi synkin sanakääntein maan taloudellista tilannetta. Kansa piti tästä, mutta samalla se vieraannutti häntä omista joukoistaan sekä loi vaikutelmaa politiikan ulkopuolisuudesta. Samoin on tehnyt Niinistö esittämällä unilukkarin tyyliin hallituksen ja puolueensa edustajien kannasta poikkeavia näkemyksiä muun muassa EU:sta ja euroalueen ongelmista.

Koivisto tuli tunnetuksi itsenäisenä fundeeraajana, jonka filosofisista pohdinnoista oli joskus vaikea saada selkoa. Myös Niinistö pohdiskelee mielellään asioita yllättävästä ja usein tavallista laajemmasta näkökulmasta – eräänlaista filosofointia tämäkin.

Koivisto oli politiikan suuri yksinäinen – hänellä ei ollut missään vaiheessa laajaa myötäilijöiden hovia, toisin kuin edeltäjällään. Niinistöllä on ilmeisesti harvoja hyviä ystäviä politiikan piirissä. Niinistö myönsikin kerran, että hän ei ole silloisen valtiovarainministeri Jyrki Kataisen ”kaveri”.

Koivisto kunnostautui liikunnallisena hahmona, erityisesti lentopalloilijana. Niinistöllä on hieman samanlainen imago: hänet saatettiin nähdä ainakin vielä muutama vuosi sitten usein rullaluistimilla. Suomalaiset ovat urheilukansaa...

Koivistolla oli legendaarinen maine entisenä kaukopartiomiehenä ja ”satamajätkänä”. Niinistö puolestaan kiipesi puhelinpylvääseen tsunamiaaltoa pakoon. Hän on kirjoittanut ja puhunut tästä dramaattisesta tapahtumasta, joka luo hänen ylleen sankarin ja selviytyjän sädekehän.

Tämä yhdenmukaisuus kahden poliitikon toimintatapojen välillä saattaa johtua heidän joidenkin persoonallisuuspiirteittensä samankaltaisuudesta tai puhtaasta sattumasta. Jos se oli myös osittain Niinistön tietoista julkisuusstrategiaa, hänen valintansa tasavallan presidentiksi osoitti, että strategia toimi.

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Pekka, listaisin hyviin havaintoihisi vielä pari yhteistä tekijää:

Molemmat ovat varsinaissuomalaisia, joka, paneutumatta sen syvemmälle topeliaaniseen maakuntakarakteristiikkaan, merkitsee jo sinänsä melkoista identiteettien samuutta.

Mutta tätäkin tärkeämpi yhtäläisyys; sekä Koivisto että Niinistö ovat - ajattelunsa ajoittaisesta kryptisyydestä (joka enimmäkseen on tarkoin harkittua) huolimatta - molemmat hyviä kirjoittajia. He pystyvät kirjoittamaan korkeatasoista, luettavaa tekstiä, jossa on paitsi rakenne ja tyyli, myöskin sisältö. Siis aivan kuten Koivisto kerran totesi: pitää olla paitsi jotain sanottavaa myös taito sanoa se (epätarkka sitaatti, netistä varmaan löytyy sanatarkkakin).

Hyvä kirjoitus!

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kiitokset Veikko osuvista täydennyksistä. Varsinais-suomalaisuus on varmasti keskeinen yhteinen nimittäjä. Herrat ovat varmasti myös hyviä kirjoittajia, joskaan eivät esimerkiksi Kekkosen veroisia. Kovin laajaa kirjallista tuotantoa ei Koivistolla eikä Niinistöllä kuitenkaan taida olla.

On sinänsä outoa, että puheen kryptisyys ei välttämättä heijastu heidän teksteihinsä tulkinnanvaraisuutena. Pitäisin joka tapauksessa ihanteena jopa valtiomiehen (ja -naisen) kohdalla sanonnan sekä tekstin selkeyttä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset