Lokari

Markkinat hermostuvat - entä veronmaksajat?

Keski-ja Etelä-Euroopan lomakauden takia eurorintamalla on ollut hetken hiljaista,
mutta kriisi ei suinkaan ole ohi. Saamme ennen pitkää taas lukea
tiedotusvälineistä, että markkinat hermostuivat. Näin tulee tapahtumaan kun
EU:lta odotetaan eurokriisin torjuntaan liittyvää toimenpidettä, ja se
osoittautuu – taas kerran – riittämättömäksi.

 

”Hermostuminen” on kielikuva, joka kertoo sen, että rahoitusmarkkinoilla toimivat pankit ja
muut sijoittajat pelkäävät pääomiensa puolesta ja siksi vaativat kriisimaalle
annettavasta lainasta entistä korkeampaa korkoa tai epäävät lainan kokonaan. On
itse asiassa järkevää taloudenpitoa vaatia epävarmasta sijoituksesta
riskilisällä korotettua korkoa tai pidättäytyä liian riskipitoisesta sijoituksesta.

 

Mikä on EU:n tapa toimia tässä tilanteessa? Se on ainakin tähän mennessä tullut aina
kriisimaiden apuun tarjoamalla tukirahoitusta markkinoiden vaatimaa alemmalla
korolla tai jopa ilman korkoa, jotta pahemmalta vältyttäisiin, kuten selitys
kuuluu. Tämä voi olla joissakin tilanteissa perusteltua, mutta on muistettava,
että tukirahoitus tarkoittaa, että EU-poliitikot sijoittavat veronmaksajien
rahoja epävarmaan kohteeseen, johon rahoitusalan ammattilainen kieltäytyy
sijoittamasta ainakaan samalla korolla kuin EU.

 

Tässä on poliitikon ja pääomansijoittajan välinen oleellinen ero. Sijoittaja toimii
varovaisesti, sillä hän käyttää omia tai asiakkaansa rahoja. Sen sijaan
poliitikko hallinnoi muiden rahoja – sellaisten, joille hän
ei ole aidosti vastuussa. Poliittinen vastuuhan on yhtä tyhjän kanssa. Verorahat
ovat "isännätöntä rahaa", joten niitä voi käyttää –
ja käytetään – suruttomasti. 

Tämä on näkynyt käytännössä: euron pelastamisen nimissä on esimerkiksi Kreikkaan
kaadettu miljardikaupalla rahaa suoraan tai vakuuksien muodossa, jotka suurella
todennäköisyydellä lankeavat maksettaviksi. Ainakaan rahoituksen asiantuntijat
eli markkinat eivät ole uskoneet pitkään aikaan Kreikan olevan kannattava
sijoituskohde. Poliitikoilla sen sijaan on uskoa riittänyt tukipaketti toisensa
jälkeen. Kuinka moni poliitikoistamme menisi sijoittamaan omia henkilökohtaisia
varojaan Kreikkaan tai muihin kohteisiin, joihin he kaatavat veronmaksajien
rahoja?


EU-poliitikkomme uskovat olevansa oikealla asialla ja estävänsä katastrofin sijoittamalla yhä
väheneviä rahojamme "palomuureihin" ja "suuriin sinkoihin".
Kuinka kauan veronmaksajat seuraavat vaieten tätä rahan polttamista ja uskovat
selityksiin, että näin pelastetaan euro? Euroeliitin usko on kuitenkin edelleen
vahva ja heidän maailmansa vaihtoehdoton, vaikka uhka ei ole tukipaketeilla väistynyt.
Muut vaihtoehdot edustavat heille halveksittavaa populismia. Toisin sanoen kansa
on tyhmää ja EU-eliitti viisasta.



 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Poliitikkojen ja ekonomistien kieli on paljastavaa. "Suuresta singosta" puhui VATT:n johtaja Juhana Vartiainen televisiossa. Tänään Talouselämä-lehti otsikoi, että Eurooppa virittelee sinkoaan (tai ritsaansa). Tällainen karkea ja sotaisa kieli kertoo siitä, että asioiden teoreettinen ymmärrys on kadoksissa. Taloustieteen ja muun tieteen kysymyksenasettelu ja käsitteistö ei pysty kuvaamaan näitä asioita mielekkäällä tavalla.

Ekonomistien ammattikunta suhtautuu erittäin ylimielisesti tyhmän kansan keskusteluun. Tyhmässä keskustelussa saattaa silti olla iduillaan mielekkäämpää kysymyksenasettelua kuin ekonomistien ja poliitikkojen joukolla kaiken kaikkiaan. Pari esimerkkiä:

Ville Kauppisen "Velka/BKT -mitä se tarkoittaa"
http://villekauppinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/114...

Jan Hurrin kirjoitus "Nolo totuus Suomen ehdottamista kriisilääkkeistä"
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/08/19/n...

Hurrin kirjoituksen kommenttiosiossa (443 kpl) on paljon kiintoisia näkemyksiä.

Talouselämän sinko-kirjoitus.
http://www.talouselama.fi/uutiset/liveblogi+euroop...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset