Lokari

On aika aloittaa euroalueen hallittu alasajo

 

Euroopan velkakriisiin tarjotaan erilaisia ratkaisuja. Joidenkin mielestä rahahanat on pantava kiinni ja kriisivaltiot jätettävä selviämään omillaan. Toiset puuhaavat yhteisvastuuta eurobondeineen ja liittovaltioineen. Kreikkalaiset ja espanjalaiset katsovat, että heiltä on vaadittu liian tiukkoja säästötoimia, joiden johdosta kasvu jää syntymättä. Espanjalle annetiinkin avun ehtojen helpotuksia.

 

Säästöistä lipeäminen tarkoittaa, että ylivelkaiselle annetaan lisää velkaa. Mitä sanoisi suomalainen pankinjohtaja, jos velkansa kanssa vaikeuksiin joutunut asiakas tulisi vaatimaan uutta velkaa entisen päälle, voidakseen säilyttää kulutustasonsa: kyllä olisi kohtuullista, että tänäkin kesänä voitaisiin lentää etelään ja ostaa edelleen sisäfilettä.

 

Pankinjohtaja nauraisi velallisen ulos ja ryhtyisi järjestelemään velan pakkoperintää. Toisin toimii Euroopan unioni. Se suunnittelee uusia tukipaketteja ja velkojen maksun lykkäyksiä. Tarkemmin sanoen etelän velkaiset maat ja Ranska kannattavat lisää lainaa ja yhteisvastuuta. Tämän lystin pääasialliset maksajat, Saksa etunenässä toimisivat tolkullisemmin.

 

Yksityisen velallisen tapaus eroaa tietenkin ylivelkaisesta euromaasta siinä, että valtiovelallisen arvellaan olevan "liian suuri ruumis". Sen kaatumisen pelätään saavan koko EU:n polvilleen. On kuitenkin epäiltävissä jatkuvan tuen olevan tekohengitystä, joka pitää potilaan vain tilapäisesti hengissä. Erityisesti Kreikan osalta loppu on jo ennustettavissa. Tapahtuuko se heti, vai uusien tukikierrosten jälkeen, on nyt valittavissa. Eikö olisi järkevää ottaa tosiasiat tosiasioina ja tehdä se ikävä johtopäätös, että tähän asti noudatettu politiikka oli tehotonta, siis väärää?

 

Virheen tunnustaminen on tuskallista, ja poliitikoille ja EU-virkamiehille lähes mahdotonta. Alkaa kuitenkin olla yhä todennäköisempää, että euroalueen osittainen alasajo on ainoa järkevä vaihtoehto. Aluksi tulisi antaa Kreikan lähteä. Jos se saattaa vaaraan Espanjan ja muita ylivelkaantuneita maita, sama olisi edessä muutaman vuoden kuluttua vielä huonommissa olosuhteissa. Ihmeitä on turha odottaa. Markkinavoimat pitävät huolta saatavistaan – vain valtiot voivat lepsuilla veronmaksajien rahoilla, mutta pää tulee vetävän käteen niilläkin.

 

Kreikan eron aiheuttama esimerkki voisi saada kriisivaltiot uskomaan, että nyt on tehostettava taloutta tosissaan. Niin kauan kuin kuvitellaan muiden tuleva apuun, ei tehdä tarpeeksi. Kreikka on siitä elävä esimerkki. Kreikan ero saisi myös markkinat vähitellen rauhoittumaan, koska sijoittajat näkisivät, että EU:ssa osataan sittenkin tehdä kipeitä, mutta tervehdyttäviä viiltoja. Rahaa ei enää lainattaisi holtittomasti, ja valtiot joutuisivat vetämään vyötään tiukemmalle.

 

Eurobondit ja muut yhteisvastuuhankkeet veisivät kaikki euromaat samaan vuotavaan veneeseen, jossa jouduttaisiin pitämään kaikki mukana – riippumatta siitä, suostuvatko ne soutamaan ja äyskäröimään vastuullisempien mukana.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kiitos! Oivallisen tervejärkinen blogi.
Entisten suurvaltojen teatraalisten ja suurieleisten kulttuurien ja mentaliteettien ongelmiin voi todellakin kuulua vielä tyypillisemmin juuri mahdottomuus "virheiden tunnustamisesta".
Joku on sanonut, että hyvää tarkoittaminen on joskus itsepetoksen pahimpia muotoja...

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

On aika aloittaa euroalueen hallittu alasajo

Ja mahdollisimman pikaisesti!

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Tuota lanan antoa ja vakuuksia ihmettelen minäkin. Miten joku Urpilainen voi antaa lainaa osavakuuksilla ? Ei meikäläinenkään saa lainaa jos vakuudet on pienemmät, kuin lainattava summa. Vakuudethan tulisi olla näillä kriisimaillakin suuremmat, kuin lainan määrä.

Jari Jakonen

Vakuuksista puhuminen ainakin Kreikan kohdalla pitäisi lopettaa. Ne on jotain finanssipankkiirien finanssihärpäkkeitä, joista me maksamme ja jotka on meiltä salattu.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

"Mitä sanoisi suomalainen pankinjohtaja, jos velkansa kanssa vaikeuksiin joutunut asiakas tulisi vaatimaan uutta velkaa entisen päälle, voidakseen säilyttää kulutustasonsa: kyllä olisi kohtuullista, että tänäkin kesänä voitaisiin lentää etelään ja ostaa edelleen sisäfilettä."

Itseasiassa..pankinjohtaja suostuisi kunhan korko olisi yhtä suuri lopuksi. Se on aivan se ja sama kuinka asiakas sen hoitaa,kunhan korko tulee. Lyhennysvapaatkin käy mielellään.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Itseasiassa..pankinjohtaja suostuisi kunhan korko olisi yhtä suuri lopuksi. Se on aivan se ja sama kuinka asiakas sen hoitaa,kunhan korko tulee. Lyhennysvapaatkin käy mielellään

Eipä tasan tarkkaan suostuisi, ainakaan täällä Suomessa, perintätoimet sen sijaan edellisestä velasta olisivat melko pikaisesti käynnissä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Kerro miksi ei suostuisi,mitä hävittävää pankilla tuossa olisi?

Tapio Ahti

Euro voisi hajota seuraavasti:
-Joku suuri maa, sanotaan vaikka Italia, uhkaa ajautua maksukyvyttömäksi ja aiheuttaa globaalin finanssikriisin.
-Tiedetään, että ainoastaan EKP:n setelipaino voi ratkaista muutaman viikon päässä uhkaavan totaalikatastrofin
-Myös AAA-euromaiden johtajat taipuvat pakon edessä ja painokoneet käynnistetään
-AAA-maiden sisällä oppositiot, suuret äänestäjäjoukot ja ehkä myös oikeuslaitokset tuomitsevat moisen sääntörikkomuksen, joka johtaisi yhteisvastuun radikaaliin lisäämiseen ja joka ilmeisesti vielä olisi Saksan perustuslain vastainen
-Tässä tilanteessa olisi mahdollisuuksien rajoissa, että Saksa ilmoittaisi ottavansa käyttöön uuden valuutan, voi nimittäin olettaa, että maailman kolmanneksi suurimmalla taloudella olisi muskeleita tehdä se ilman luotottajien joukkopakoa. Jos Suomi ottaisi käyttöön saman valuutan, sekin voisi erota ja tietysti myös pitäisi.
-Tämän jälkeen euron olisi mahdollisesti hajonnut etelän ja pohjoisen euroon. Etelässä devalvoitaisiin rajusti ja ehkä annettaisiin Kreikalle potkut. Pohjoisessa (Saksa, Suomi, Hollanti, Ranska ...) toivottaisiin, että korot eivät lähtisi liian kovaan nousuun ja raha pakenisi vaikkapa puntaa, kruunuun ja dollariin.

Matti Jalagin

Poikkeuksellinen järjen ääni tässä hulluuden ja vastuuttomuuden kehässä.

Kiitos sinne Turkuun.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset